Ulko-Tammio - jatkosodan linnake

Ulko-Tammion kallioista rantamaisemaa. Kalliorantaa. Kuva: Ari Ryökkynen.

Etelä-Suomi, Kymenlaakso
Hamina
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto 

Toisen maailmansodan myötä syrjäisestä Ulko-Tammion saaresta tuli uuden itärajan etuvartio. Jatkosodan aikana Itäisellä Suomenlahdella koettiin paitsi suuria inhimillisiä kärsimyksiä myös meritaistelun voitonhetkiä.

Nykyään Ulko-Tammion saari on rauhallinen merellinen retkikohde veneilijöille ja muille saaristossa liikkuville. Saarelta löytyvät tykit, tunneli sekä linnakkeen jäännökset kertovat kuitenkin sota-ajan ponnisteluista.

Mustavalkokuva sotilaasta tähystystehtävissä Ulko-Tammiolla.

Ulko-Tammion linnake vartioi itärajaa

Vaikka Ulko-Tammion ja sitä ympäröivien saarten todellinen tulikaste koettiin vasta jatkosodan myötä, häiriintyi saariston rauha jo talvisodan aikana, kun Suursaaresta lähti kuudentuhannen venäläissotilaan hyökkäys kohti Suomea. Hyökkääjää huomattavasti vähälukuisempi Kotkan rannikkotykistö onnistui kuitenkin estämään vihollista saamasta sen havittelemaa sillanpääasemaa mantereelta. 
 

Välirauhan aikana Ulko-Tammion saari linnoitettiin uuden itärajan etuvartioasemaksi. Merirajan toisella puolella Neuvostoliitto varusti omia saariaan ja Suomi ryhmitti niitä vastaan Kotkan rannikkopatteriston. Jatkosodan aikana joulukuussa 1941 suomalaisjoukot valloittivat Suursaaren, Somerin sekä sen läheiset saaret. Suursaaresta tuli Suomen meripuolustuksen päätukikohta, joka yhdessä Ulko-Tammion ja muiden rannikkolinnakkeiden kanssa eristi tehokkaasti venäläislaivaston Leningradiin.

Itäisen Suomenlahden kuuluisin taistelu käytiin 8.7.1942 Ulko-Tammiosta 18 kilometrin päässä sijaitsevan Somerin rannikkolinnakkeen hallinnasta. Suomenlahden meri- ja ilmapuolustuksen kannalta äärimmäisen tärkeää Someria oli puolustamassa vajaat sata miestä, mutta silti ylivoimainen vihollinen kyettiin torjumaan. Ulko-Tammion linnake osallistui Somerin taisteluun raskaalla tykillä. Somerin taistelun 30-vuotismuistomerkki paljastettiin Ulko-Tammiossa 8.7.1972. Kuparisessa laatassa on keskellä Somerin asevelimerkki.

Sota Neuvostoliittoa vastaan loppui 19.9.1944. Liittoutuneiden Valvontakomission määräyksestä niin Ulko-Tammion kuin muidenkin Itäisen Suomenlahden saarien tykit ja raskas asekalusto siirrettiin pois ja rakennuksia myytiin siviileille. Sodan merkkejä on silti yhä nähtävissä Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Lue lisää sodan tapahtumista saaristossa Ulko-Tammion sotahistoriallisen luontopolun esitteestä ja käy paikan päällä tutustumassa sodan merkkeihin maastossa.

Sammaloitunut vanha tykkiasema.

Yhteystiedot

Ulko-Tammioon voi tutustua ympäri vuoden, joskin saaristo-olosuhteet asettavat sille omat rajoituksensa. Saaressa ei ole paikalla henkilökuntaa ja kohteeseen tutustuminen on omatoimista. Saareen ja sen nähtävyyksiin tutustuminen on maksutonta.

Kulkuyhteydet ja kartat

Ulko-Tammion kulkuyhteyksistä on kerrottu Itäisen Suomenlahden kansallispuiston verkkosivuilla.  

Sähköiset kartat

Ulko-Tammion sotapolku

Sotapolulla voi tutustua Ulko-Tammion sodanaikaisen linnakkeen jäännöksiin. Polun varrella on muun muassa kaksi asemiinsa palautettua tykkiä. Polkua ei ole kaikilta osin merkitty maastoon, vaan sitä seurataan esitteen opastamana. Ole varovainen liikkuessasi kallioilla ja linnoituslaitteilla! Tunneliin tutustuessasi tarvitset taskulampun.

Pitkospuita Ulko-Tammion sotapolulla.

Esteettömät palvelut

Alueella ei ole erityisiä esteettömiä palveluita. Lisäksi maasto on pääosin vaikeakulkuista.

Kohdetta hoitaa: Metsähallitus, Luontopalvelut.

Tämän sivun osoite on luontoon.fi/ulko-tammio

Asiakaspalvelu

Maretarium
Puh. 040 311 0330
info@maretarium.fi

Suomen luontokeskus Haltia, puh. 040 163 6200 

Kädessä kännykkä, jossa näkyy Retkikartta.fi. Avaa Ulko-Tammion kartan Retkikartta.fi:ssä.

Retkietiketti

Piirretty kuva, jossa perhe kävelee kesäisellä polulla.

1. Kunnioita luontoa. 

2. Suosi merkittyjä reittejä.

3. Leiriydy vain sallituille paikoille.

4. Tee tulet vain sallituille paikoille.

5. Älä roskaa.

Lue lisää