Lauhanvuoren luonto

Kuva: Timo Halme, Tuomo Häyrinen
Lauhanvuoren kansallispuistossa soiden ympäröimänä kohoaa mäntymetsien peittämä Lauhanvuori. Sen rinteitä elävöittävät pirunpellot, muinaiset rantamuodostumat ja kirkkaat lähteet.
Näin huolehdimme luonnosta

Lauhanvuori on muinainen saari

Lauhanvuoren laki kohoaa 231 metrin korkeuteen, noin sata metriä ympäröiviä alavia maita ylemmäs. Aluetta kutsutaan kuvaavasti Länsi-Suomen Lapiksi. Vuoren neliökilometrin kokoinen lakialue paljastui noin 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön vetäydyttyä seudulta. Laki oli aluksi yksinäinen saari keskellä muinaisen Itämeren rannatonta ulappaa.

Kuva: Timo Nieminen

Aallot, jää ja tuuli huuhtoivat ja muovasivat vedestä kohoavia Lauhan rinteitä. Syntyi rantatasanteita, eroosiotörmiä ja sulavesikuruja. Tunnetuimpia muodostumia lienevät muinaiset rantavallit eli pirunpellot. Nämä, jopa toista sataa metriä pitkät ja useita kymmeniä metriä leveät kivijadat ovat herättäneet ihmetystä entisajan ihmisissä. Vain jättiläisten uskottiin pystyvän moisen kivimuurin rakentamiseen.

Alueen merkittävät geologiset muodostumat ja monitahoiset suoalueet muodostavat tärkeän perustan alueen hakiessa UNESCO:n kansainväliseen Geopark verkostoon. Unesco Global Geopark (www.unesco.org)

Ilmakuvasta näkee hyvin miten Lauhanvuori verhoutuu maastoon etualallaan Spitaalijärvi. Kuva: Timo Halme ja Tuomo Häyrinen

Karuja soita ja keloja

Vuoren alarinteiden kivennäismaan painanteisiin syntyivät karut suot. Nämä ohutturpeiset notkelmat antavat Lauhanvuorelle omanlaisensa ilmeen. Keväisellä suolla ääntä pitävät metsot ja kurjet. Riekon käkättävän äänen voi kuulla myös puiston soilla.

Kuva: Timo Nieminen

Alarinteiden karut mäntykankaat ovat jäkälän peitossa. Puusto on kitukasvuista mäntymetsää. Karusta ympäristöstä pitävät pohjoiset lajit, kuten järripeippo ja kesät yleensä pohjoisessa viettävä tilhi, joka viihtyy Lauhan maisemissa myös kesäisin. Mäntykankailla saattaa kuulla myös kulorastaan laulusäkeen sekä kesäöinä kehrääjän hyrinää. Syksyisin rinteitä koristaa lehtivihreätön mäntykukka, joka ottaa ravinteensa mäntyjen juurista.

Kurki ja teeri. Kuva: Aku Kankaanpää

Lauhanvuoren laella viihtyvät lehtipuut

Vedenkoskematon laki säilytti ravinteensa ja irtaimet maamassansa jääkauden jälkeen. Siksi lakimaa on rehevämpi kuin veden huuhtomat rinteet, jotka ovat hyvin karuja. Laella kasvillisuus on rehevämpää, vallitsevina lajeina ovat lehtipuut ja kuusi. Hirvet laiduntavat laen rehevällä kasvustolla syöden haavan ja pihlajan taimien latvustot. Rehevissä paikoissa tapaa muun muassa metsäkurjenpolvia, metsätähtiä, sananjalkoja ja nuokkuhelmiköitä.

Kasvillisuudessa näkyy sijainti Suomenselän vedenjakajaseudulla. Lauhassa tavataan sekä eteläisiä että pohjoisia lajeja.

Kuva: Ari Ahlfors

Perhekuusi tarvitsee tilaa kasvaa

Erityisesti Lauhanvuoren etelärinteellä on näkyvissä niin kutsuttuja perhekuusia. Kuusimuodostelmassa on keskellä emopuu, jonka alimmat oksat ovat juurtuneet maahan ja muodostavat ikään kuin perheen emopuun ympärille. Harvinaisia kuusimuodostelmia syntyy erityisesti valoisilla rinteillä, joissa kuusella on tilaa kasvattaa perhe ympärilleen.

Perhekuusi. Kuva: Timo Nieminen

Näetkö kärppää Lauhanvuorella?

Vikkeläliikkeinen kärppä elää Lauhanvuoren kangasmailla, ja onnekas retkeilijä voi päästä sen näkemään polunvarrella tai leiripaikan polttopuuvarastossa. Kärppä saalistaa nopeutensa avulla pääasiassa pikkujyrsijöitä, mutta kelpaavat sille myös pikkulinnut, hyönteiset, nilviäiset ja sammakotkin ravinnoksi.

Purojen solinaa ja lähdeluontoa

Ympäröivää aluetta noin 100 metriä korkeammalla olevat Lauhanvuoren rinteet pysäyttävät saderintamat, Lauhanvuorella sataakin ympäristöä enemmän. Sadevedet imeytyvät nopeasti muinaisten hiekkarantojen kerrostumiin. Vesi painuu syvälle, pohjavedeksi. Lauhanvuori muodostaa runsaasti pohjavettä. Alueen vesivaroja voi luonnehtia erinomaisiksi.

Kuva: Timo Nieminen

Rinteiden alaosissa pohjavesi tulee lähelle maanpintaa ja näyttäytyy komeina lähteinä ja lähdepuroina. Peräkorven lähdepuro sijaitsee Kivijadalta Spitaalijärvelle johtavan polun varrella. Purojen ja lähteiden ympäristöt erottuvat rehevinä keitaina karussa ympäristössä. Lähteiden kasvilajistossa on useita harvinaisia lähde- ja suokasveja. Puhtaissa lähdepuroissa polskii tammukka eli purotaimen, joka pitkosten tömähdellessä piiloutuu rantapenkereen varjoihin.

Lauhanvuoren hiekkakivet ovat kulkeneet kaukaa

Lauhanvuoren ytimen muodostaa laaja hiekkakivilaatta. Hiekkakivi on peräisin Cambrian kauden sedimenteistä 500 miljoonan vuoden takaa. Tämä hauras kiviaines on säilynyt Lauhanvuorella hyvin ehkä siksi, että se sisältää runsaasti kvartsia ja jääkausi on kohdellut hellästi Lauhanvuoren aluetta. Hiekkakivi tulee hienosti esille Lauhanvuoren muinaisrannalla, joka muodostuu hiekkakivilaatasta murtuneista lohkareista.

Kivijata on muinainen rantavalli. Kuva: Terttu Hermansson.

Mikä ihmeen toor?

Toorit ovat kalliosta rapautumalla syntyneitä kivimuodostelmia ja niitä löytyy ympäri maailmaa. Lauhanvuoren toorit ovat rapatuneet graniittikalliosta noin 70-20 miljoonaa vuotta sitten. Tunnetuin niistä on Aumakivi, joka sijaitsee puiston lounaisreunan läheisyydessä. Rapautuminen on voimakasta lämpimässä ja kosteassa ilmastossa. Sellainen vallitsi Suomessakin muutamia kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Aumakiven graniitti on 1900 miljoonaa vuotta vanhaa.Retkeilijöitä Aamukivellä. Kuva: Terttu Hermansson.

Lauhanvuoren kansallispuisto

  • Perustettu 1982
  • Pinta-ala 57 km²

Lauhanvuoren kansallispuiston tunnus - kärppä

Lauhanvuoren kansallispuiston tunnus on kärppä